Skip to main content
TAXEDU

Vero

 

Määritelmä ja verotyypit

Veroja on monenlaisia, mutta niiden kerääjänä on aina valtio. Kerätyillä varoilla rahoitetaan sairaaloiden, koulujen, museoiden ja kirjastojen kaltaisia laitoksia ja palveluja. Yleisimmät verotyypit ovat:
  • tulovero (valtiolle maksettava prosenttiosuus ansiotuloista);
  • kulutusvero: ALV (arvonlisävero) sekä valmisteverot, joita maksetaan tupakasta, alkoholista, energiatuotteista ja joistakin tietyistä tuotteista, kuten Saksassa kahvista;
  • kiinteistövero (joka perustuu maan tai rakennusten arvoon);
  • tullimaksut (maahantuoduista tavaroista maksettava vero, jonka tarkoituksena on tukea kotimaisia yrityksiä);
  • valmisteverot (välilliset verot, joita maksetaan tiettyjä tavaroita myytäessä);
  • ympäristövero (maksu, joka lisätään saastuttavia tuotteita tai toimintoja ostettaessa tai käytettäessä maksettavaan hintaan ja joka vähentää halukkuutta kuluttaa ja tuottaa niitä);
  • pääomatulovero (vero pääomatulosta, eli voitosta, jonka sijoittaja saa myydessään pääomahyödykkeen ostohintaa korkeampaan hintaan);
  • perintövero (vero, jonka perijä maksaa hänelle toisen henkilön kuoleman jälkeen siirtyneistä varoista tai omaisuudesta).
Kannetut verot menevät suoraan valtion budjettiin. Valtiot kantavat myös tullimaksut, mutta ne menevät EU:n budjettiin.

Olen aloittamassa
korkeakouluopinnot ...

  •  
  •  
  •  

Olen ensimmäisessä
työpaikassani ...

  •  
  •  
  •  

Olen perustamassa
yritystä ...

  •  
  •  
  •  
 
EU:n kansalaisena sinulla on oikeus opiskella missä tahansa EU:n korkeakoulussa (mikäli täytät sisäänpääsyvaatimukset). Opintojen maksullisuus riippuu siitä, missä määrin korkeakouluja rahoitetaan verovaroilla kyseisessä maassa. Esimerkiksi Skotlannissa yliopisto-opinnot ovat maksuttomia, mutta Italiassa maksullisia (ja kukin yliopisto päättää itse maksun määrästä).
 

Lisätietoja eri maiden järjestelmistä saat täältä.

 

Saitko unelmiesi työpaikan? Onneksi olkoon! Varmaan tiedätkin, että työntekijänä sinun on alettava maksaa ansioihisi perustuvaa tuloveroa.

Maa, jossa sinulla on verotuksellinen kotipaikka, voi verottaa kaikista maista saamiasi ansio- ja pääomatuloja. Niihin kuuluvat palkat, eläkkeet, etuudet, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavat tulot ja omaisuuden myynnistä saatavat pääomatulot.

Kullakin maalla on oma verotuksellisen kotipaikan määritelmänsä. 

Yleensä verotuksellisena kotipaikkana pidetään sitä maata, jossa henkilö viettää yli kuusi kuukautta vuodessa.
Jos oleskelet toisessa EU-maassa alle kuusi kuukautta vuodessa, verotuksellinen kotipaikkasi säilyy yleensä kotimaassasi.
 

Täältä saat lisätietoja tuloverotuksesta siinä tapauksessa, että oleskelet useammassa EU-maassa.

 
Onneksi olkoon! Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrityksen perustaminen EU:hun on nyt helpompaa kuin ennen. Pitää vain ottaa selvää verovelvoitteista, esimerkiksi ALV-tunnisteen hankkimisesta.

 

 

 

Veropetos ja veronkierto

 

Kun henkilö tai yritys jättää tahallisesti veronsa maksamatta, kyseiset varat jäävät puuttumaan julkisista budjeteista. Näin tapahtuu, jos henkilö tai yritys:

antaa tarkoituksella vääriä tietoja veroilmoituksessa tai ei maksa veroa kokonaisuudessaan;

tekee talletuksia ulkomaisille pankkitileille ilmoittamatta niistä tai maksamatta niistä veroa;

harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua venyttämällä lain tulkintaa verojen alentamiseksi.

Mitä tästä seuraa?

Veropetokset ja veronkierto rajoittavat maiden kykyä hankkia varoja ja toteuttaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Se voi johtaa terveydenhuollon, koulutuksen tai muiden julkisten palvelujen rahoituksen leikkaamiseen.

Maani hallitus ja EU

kuka tekee mitä?

Valtiot ovat vastuussa veropetosten ja veronkierron torjumisesta. Globalisoituvassa maailmassa EU kuitenkin tarjoaa puitteet rajat ylittävien vero-ongelmien käsittelyä varten ja tukee sitä. Esimerkiksi EU:n lainsäädäntö helpottaa kansallisten veroviranomaisten yhteistyötä.

Ota selvää miten EU torjuu veropetoksia ja veronkiertoa.

”Tax Fraud and Tax Evasion EU: The Missing Part” (Veropetokset ja veron välttely EU:ssa: puuttuva osa): Katso video.

 

 

 

Tuoteväärennökset

 
Näin vältyt ostamasta tuoteväärennöksiä

Immateriaalioikeudet takaavat, että luovat ja kekseliäät toimet ja teokset palkitaan ja investoiminen uusiin ja tehokkaampiin tuotteisiin kannattaa. Ne vauhdittavat työpaikkojen syntymistä tietoon perustuvassa nykytaloudessa.

Immateriaalioikeuksien loukkaukset aiheuttavat vahinkoa, koska ne supistavat yritysten ja valtioiden tuloja, näivettävät investointeja ja innovointia sekä haittaavat talouskasvua. Ne johtavat työpaikkojen vähenemiseen ja varallisuuden (bruttokansantuotteen eli BKT:n) kasvun hidastumiseen. Lisäksi immateriaalioikeuksia loukkaavat tuotteet saattavat vahingoittaa kuluttajia, sillä ne ovat muita todennäköisemmin terveys- ja turvallisuusvaatimusten vastaisia.

Tuoteväärennösten tunnistamisen verkko-opas.

EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat etulinjassa estämässä immateriaalioikeuksia loukkaavien tavaroiden pääsyn EU:n markkinoille. Lisätietoja EU:n lainsäädännöstä.

Katso video: ”Väärennettyjen tuotteiden todellinen hinta”.

 

 
Kansalaisjärjestöt,
säätiöt,
ja hyväntekeväisyysjärjestöt
 

Joissakin maissa voi saada verohelpotuksia, jos lahjoittaa rahaa kansalaisjärjestöille, säätiöille tai hyväntekeväisyysjärjestöille – jotka voivat esimerkiksi rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta tai vaalia historiallisesti arvokkaita rakennuksia.

 

Esimerkiksi Belgiassa ja Romaniassa tällaiset hyväntekeväisyyteen annetut lahjoitukset voi mainita vuoden lopussa tehtävässä veroilmoituksessa. Osan lahjoitetuista varoista saa takaisin (edellyttäen, että lahjoitus on tehty rekisteröidylle hyväntekeväisyysjärjestölle).

Tietoja ja lukuja eri puolilta Eurooppaa

  • Vuonna 2015 verotulojen (sosiaaliturvamaksut mukaan lukien) osuus 28 EU-maan bruttokansantuotteesta (maassa tiettynä aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo) oli 40 %. Verotulojen osuus valtion kokonaistuloista oli noin 89 %.
  • Vuonna 2015 verotulojen osuus BKT:sta oli Euroopan maista suurin Ranskassa (47,9 % BKT:sta), Tanskassa (47,6 %) ja Belgiassa (47,5 %). Se oli pienin Irlannissa (24,4 %), Romaniassa (28,0 %), Bulgariassa (29,0 %), Liettuassa (29,4 %), Latviassa (29,5 %) ja Sveitsissä (28,1 %). Kaikkien EU-maiden tulokset löytyvät täältä .
  • Verotulojen määrä vaihtelee vuosittain. Eniten siihen vaikuttavat muutokset talouden toiminnassa (esimerkiksi työllisyysaste ja tavaroiden ja palvelujen myynti) ja verolainsäädännössä (esimerkiksi verokannat, veroperusteet, raja-arvot ja verohelpotukset).
  • Talouskriisillä – ja finanssipoliittisilla toimenpiteillä – oli valtava vaikutus verotulojen tasoon ja koostumukseen vuosina 2009–2015. Monien maiden olikin leikattava menojaan.
  • Maksat veroa, kun ostat arvan! Joissakin maissa, esimerkiksi Italiassa, verotetaan arpoja.